se on..

Se on uusi, se on ruskea, se on Poni!





Jopon mentyä käyttökelvottomaksi [ts. autoilijan törmättyä meihin suojatiellä] oli aika hankkia uusi kulkuväline. Vaihteellisen halusin, jotta työmatkat voisi kesäisin kulkea mukavasti pyöräillen tunkkaisten bussien sijaan, mutta muutoin "jopomainen" ulkomuoto oli hakusessa. Ajoasento tässä ei ole niin rento kuin Jopoissa, mutta kuitenkin itselleni miellyttävämpi kuin maastopyörissä -pidän siitä että kaupungissa pyöräillessä näkyvyys on mahdollisimman laaja, jotta tapaturmia ei [ainakaan toivottavasti enään] sattuisi.

Viime perjantaina hankittu ja tänään työmatkoilla testattu. Toimii ja pidän.

Ehkä myös pyöräilykypärä pitäisi laittaa harkintaan..

Tunturi

valittu vaaka.

Keittiön grammavaaka on ollut etsinnässä jo jonkin aikaa -varsinkin sen jälkeen kun innoistuin saippuanteosta. Olin jo pitkään ajatellut tilaavani Salter Arc -vaa'an [jota jo aiemmissa kirjotuksissani olen harkinut], mutta siitä kirjoitetut huonot tuotearviot saivat mielen kääntymään.

Ja vaikka olen joskus arvostellutkin "Pantonemaniaa" , niin nyt olen siihen itsekkin langenneena tilannut Typhoon Pantone Licorice Electronic Kitchen Scalen:



Ensimmäistä saippuasatoa


Typhoon

hiljaista on ollut.

Mutta syy on selvä.

Pieniä nippelinappeli hankintoja on tullut tehtyä, muttei mitään maata tärisyttävää. Kaikki into, suunnittelu ja huomio menee tällä hetkellä ihan muihin välineisiin. Ja syyt on seuraavanlaiset:

Eli reissulle oon mä lähdössä. Lennot Nairobiin ovat jo hoidossa, mutta rinkka + muut tärkeät reppureissaajan välineet sekä osa rokotuksista on vielä hankkimatta.

Kämpän laitto on siis hyvillä mielin jäähyllä!

valmistautuminen.

On pitänyt päivitellä blogia vaikka kuinka monta kertaa -jotenkin aika vaan on huvennut jonnekkin ja koko talvi on ollut melko kiireistä aikaa. Messuillakin oli vaikka mitä mielenkiintoista, kaikki jäi kertomatta täällä, syy on selvä: koulutyöt. Jotka nyt -tästä päivästä eteenpäin- ovat loppu. Kokonaan.
Voitto! Vapaus! Valmistuminen!



Mitä tehdä kaikella stressittömällä vapaa-ajalla?
En ole tätä tilannetta kokenut vielä koskaan. Kevättä kohti vapaantunein mielin. Kaikki on hyvin.

s.t.a.m.p.s.

Monellekko s.t.a.m.p.s. mahtaa olla tuttu? Mulle se ei ainakaan ollut, vaikka onkin jo vanha saksalainen brändi - ensimmäiset mallit kehitetty jopa 14 vuotta sitten. Ambiente -messuilla messe-shop myi näitä ja kas, en pystynyt välttämään ostamista. Jostakin syystä rannekellot ovat mulle se heikko kohta.

Ideana on, että kellon voi kustomoida itselleen mieluisaksi: valikoimissa on kellotauluja, hihnoja eri väreissä ja malleissa, sekä löytyy metallikehystä, kaulanauhaa, ripustuskoukkua. Itseasiassa kellotaulujen takana on tarra, jolla sen voi laittaa myös mihin tahansa liimattavaan pintaan.

Omaan kellooni valitsin kellotaulun, metallikehyksen [joka muuten on miesten versioon tarkoitettu -huiman massiivinen!] ja mattavalkoisen hihnan. Kokonaisuus kustansi [20+20+15] 55e, joten vaikkei usein käyttäisikään niin ei jää myöskään harmittamaan.

s.t.a.m.p.s.

messuviikonloppu.

Täällä valmistaudutaan ja pakkaillaan kovin. Olen lähdössä huomenna Frankfurtiin Ambiente -messuille työn puolesta. Olen aivan intona! Ambiente on kansainvälisesti suurin pöydänkattauksen, keittiö- ja kotitaloustarvikkeiden, lahjatavaroiden sekä sisustustarvikkeiden messu. Koosta kertoo sekin, että näytteilleasettajia on kevyet 4500 -eli jalat tulevat olemaan koetuksella.

Huonoksi tuurikseni olen ollut jo kaksi viikkoa pahassa flunssassa, eikä helpotusta vieläkään näy. Nuhalääkkeet on onneksi hankittu, nenäliinoja tukuttain mukaan ja nenäsumutetta sitten paikanpäältä. Kaikesta huolimatta aion nauttia täysillä tulevasta virikerikkaasta viikonlopusta!

Ennakointia:



Minigrip -pusseja, myslipatukoita, hellävaraisia nessuja, kuulokkeet ja iPod! Passi ja lentoliput lisäksi mukaan, niin eiköhän näillä pärjätä.

Ambiente 2010

kyltittelyä.

Joulukuun mainosroskapostia kirotessani sain lopullisen päätöksen hankkia kieltävän kyltin. Työni puolesta olen tähän saakka antanut mainosten tulla ja välillä jopa jaksanut näitä selailla, mutta puntaroin asian hyöty/haitta -suhdetta ja totesin paperisaasteen turhaksi. Enkä ole katunut! Ihana tulla kotiin päivinä joina ei ole tippunut postiluukusta yhtikäs mitään.



Myös wc sai omansa. Olen aiemmin välttänyt vessan kyltittämistä, mutta Bauhausissa tämän nähdessäni en malttanut jättää ostamatta. Ja siinä se nyt seisoo, erittäin miehekkäänä.